Mediakooste 20.7.-26.7.2026

1. Tiivistelmä

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä on lähdeaineiston perusteella käynnissä voimakas rakenteellinen ja taloudellinen sopeutusvaihe. Keskeisimmät havainnot liittyvät hyvinvointialueiden tarpeeseen tasapainottaa talouttaan palveluverkkopäätöksillä, kansallisen tason linjauksiin sosiaaliturvan ja lääkekorvauksien leikkauksista sekä valtionavustusten jakoperusteiden uudelleentarkasteluun. Hyvinvointialueilla on jouduttu tekemään vaikeita priorisointipäätöksiä, jotka näkyvät muun muassa vuodeosastojen lakkautuksina, päivystystoimintojen karsimisena ja hoitojonojen pidentymisenä. Samanaikaisesti järjestelmää pyritään kehittämään uusilla toimintamalleilla, kuten liikkuvilla palveluilla, uudentyyppisillä terveysasemakonsepteilla ja sairaalainfrastruktuurin päivittämisellä.

Kansallisessa ohjauksessa painottuvat sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaiset uudistamistarpeet ja talouden tasapainottamistoimet, joita muun muassa valtiovarainministeri on nostanut esiin. Oikeudellisen valvonnan osalta on noussut esiin huomioita säädösvalmistelun laadusta erityisesti kolmannen sektorin rahoitukseen liittyen. Yksityisen terveydenhuollon ja julkisen sektorin välinen rajapinta sekä teknologian hyödyntäminen hoivatyössä ovat niin ikään merkittäviä kehityskohteita järjestelmän kokonaisuudessa.

2. Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä

Hyvinvointialueiden palveluverkon rakenteelliset muutokset ovat tällä hetkellä keskeinen poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon kohde. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat ovat tuoneet esille, että hyvinvointialueilla tullaan tekemään vaikeita ratkaisuja. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on nostettu esiin huoli terveysasemien mahdollisesta karsimisesta, ja Kymenlaakson hyvinvointialueella Kouvolassa keskustellaan yöpäivystyksen tulevaisuudesta osana laajempia sopeuttamistoimia. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen)

Käytännön tasolla säästötoimenpiteet näkyvät jo alueiden toiminnassa. Lapin hyvinvointialueella Tervolassa vuodeosastotoiminta on lakkautettu lopullisesti, mikä on herättänyt asiakkaissa voimakasta tyytymättömyyttä. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) Päijät-Hämeen hyvinvointialueella puolestaan tavoitellaan lähes 300 000 euron vuotuisia säästöjä irtisanomalla palvelusopimus Rinnekodit Messin kanssa. Samalla alue pyrkii vahvistamaan omaa palvelutuotantoaan järjestämällä jatkossa alkoholivieroitushoidon itsenäisesti Lahdessa. Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvalla on käyty julkista keskustelua yksityisten sote-palveluiden supistumisesta alueen asukkailta. Lue uutinen (Kaleva) (avautuu uuteen välilehteen)

Palveluiden saatavuudessa on todettavissa merkittäviä viiveitä. Esimerkiksi Rovaniemellä julkisen hammashuollon tarkastusaikojen odotusarvo on saattanut venyä jopa lähes puoleentoista vuoteen. Lue uutinen (Lapin Kansa) (avautuu uuteen välilehteen) Vammaispalveluiden osalta asiakkaat ovat tuoneet esiin huoliaan erikoissairaanhoidon jatkuvuudesta; esimerkiksi kehitysvammapoliklinikoiden asiakkuuksien päättyminen koetaan perheissä uhkana, ja samanaikaisesti asiantuntijat ovat raportoineet lääkäreiden vähäisestä kiinnostuksesta kehitysvammalääketiedettä kohtaan. Lisäksi asiakkaiden taholta on raportoitu vammaispalvelupäätöksissä esiintyvistä virheistä ja lain velvoitteiden vastaisista tilanteista. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Satakunnan Kansa) (avautuu uuteen välilehteen) Erityissairaanhoidon kapasiteetin riittävyys herättää alueellista keskustelua myös Uudellamaalla, missä Raseborgin sairaalan tulevaisuus ja asukaslähtöisyys ovat olleet esillä. Lue uutinen (Hufvudstadsbladet – HBL) (avautuu uuteen välilehteen)

Järjestelmää pyritään myös aktiivisesti kehittämään uusilla investoinneilla ja toimintamalleilla. Lapin keskussairaalassa on saatu liki kymmenen vuoden prosessin jälkeen käyttöön helikopterikenttä, jonka on arvioitu nopeuttavan kriittisten potilaiden hoitoon pääsyä merkittävästi, jopa 45 minuutilla. Lapin hyvinvointialue investoi myös viisi miljoonaa euroa uuteen hälytysjärjestelmään. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Koillissanomat) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (tivi.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Pohjois-Savossa Kiuruvedellä on puolestaan saatu myönteisiä tuloksia liikkuvan sairaalan konseptista, joka mahdollistaa parantumattomasti sairaiden potilaiden vaativan hoidon heidän omissa kodeissaan. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) Espoon Karaportissa kokeillaan uudenlaista terveysasemamallia, jonka lähtökohtaisena tavoitteena on taata jokaiselle alueen asukkaalle oma nimetty lääkäri. Lue uutinen (Länsiväylä) (avautuu uuteen välilehteen)

3. Kansallinen ohjaus ja valvonta

Valtakunnallisessa terveyspolitiikassa korostuvat tällä hetkellä resurssien niukkuuteen liittyvät eettiset ja taloudelliset pohdinnat. Keskeiset sote-poliitikot käyvät arvokeskustelua siitä, miten julkisen terveydenhuollon rajalliset varat kohdennetaan tulevaisuudessa ja mitkä ovat hoidon priorisoinnin perusteet. Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Samanaikaisesti ministeriötasolla valmistellaan laajamittaisia sopeutustoimia. Valtiovarainministeri Riikka Purra on esittänyt sosiaaliturvan jakamisen perusteellista muuttamista sekä huomattavia rakenteellisia muutoksia sosiaalietuuksien indeksikorotuksiin julkisen talouden tasapainottamiseksi. Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Ilta-Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) Osana lainsäädännön uudistuksia on arvioitu muun muassa kuntien veronmaksajiin kohdistuvia mahdollisia taloudellisia riskejä, joita eräät lainsäädäntömuutokset saattavat aiheuttaa. Lue uutinen (Ilta-Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) Kansalaisten suunnalta on myös esitetty huomioita siitä, kuinka valtakunnan tason poliittiset linjaukset heijastuvat viiveettä paikallisten sote-lähipalveluiden laatuun ja saatavuuteen. Lue uutinen (Satakunnan Kansa) (avautuu uuteen välilehteen)

Kansaneläkelaitoksen (Kela) lääkekorvauskäytäntöjen tiukentuminen on herättänyt laajaa huolta erityisesti syöpäpotilaiden ja potilasjärjestöjen keskuudessa. Korvauslinjausten kiristymisen on koettu asettavan vakavasti sairaat potilaat kohtuuttomaan asemaan. Kliinisen toiminnan tasolla esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) on jouduttu erikseen rauhoittelemaan potilaita, jotka pelkäävät elintärkeiden lääkekorvaustensa loppumista. Lisäksi Suomen asema syövänhoidon edelläkävijänä on nostettu esiin huolena, jottei kansallinen hoitotaso heikkene. Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Kaleva) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Aamulehti) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Åbo Underrättelser) (avautuu uuteen välilehteen) Yleiseen suomalaiseen terveys- ja kuolemakäsitykseen liittyen lääkintöneuvos on arvioinut suomalaisten vieraantuneen omasta kuolevaisuudestaan, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa odotuksiin julkiselta terveydenhuollolta. Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

Laillisuusvalvonnan kentällä valtioneuvoston oikeuskansleri on esittänyt poikkeuksellisen suorasanaista kritiikkiä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksia koskevasta asetusluonnoksesta. Oikeuskansleri on luonnehtinut hallituksen valmistelemaa esitystä ja sen linjauksia avustuskiistaan liittyen "hähmäiseksi". Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (mtvuutiset.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (Kaleva) (avautuu uuteen välilehteen) Lue uutinen (ts.fi) (avautuu uuteen välilehteen) Työeläkejärjestelmän osalta vireillä on yrittäjien eläkeuudistus (YEL), jota koskeva esitys on edennyt lausuntokierrokselle. Uudistuksen myötä pienituloisten yrittäjien YEL-maksujen arvioidaan laskevan. Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen)

4. Muu sote-palvelujärjestelmä

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta ja ostopalveluiden rajapinnat ovat esillä palvelujärjestelmän toteutuksessa. Yksityisten sote-palvelutuottajien integroiminen julkiseen järjestelmään on ilmennyt käytännössä siten, että asiakaskontakteissa, kuten puhelinpalveluissa, potilaat eivät välttämättä ole tietoisia asioivansa Mehiläisen kaltaisen yksityisen palveluntuottajan henkilöstön kanssa julkisen toimijan sijaan. Lue uutinen (Hufvudstadsbladet – HBL) (avautuu uuteen välilehteen) Aineistossa on myös merkintöjä muista sote-alan henkilöstö- ja asiantuntijapalveluita tarjoavista toimijoista, kuten Citywork SOTE-palvelut Keski-Suomi Oy:stä. Lue uutinen (Kauppalehti) (avautuu uuteen välilehteen)

Sosiaalietuuksien kentällä muistutetaan perinteisten kanavien, kuten Kelan ja sosiaalitoimen, lisäksi myös muiden tahojen tarjoamista taloudellisista tukimuodoista, joita on mahdollista hakea kriteerit täytettäessä. Lue uutinen (Ilta-Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) Lisäksi sote-sektorin toiminnallisessa kehittämisessä on tunnistettu uuden teknologian potentiaali. Esimerkiksi hoivakotien arjen sujuvuutta voitaisiin tehostaa ja hoidon laatua sekä potilasturvallisuutta parantaa merkittävästi ottamalla käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja, joiden hankintaprosessien viivästyminen herättää julkista keskustelua alan sisällä. Lue uutinen (tivi.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

---