Mediakooste 27.7.-2.8.2026

1. Tiivistelmä

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ajankohtaiskuvaa leimaavat voimakkaat taloudelliset sopeuttamistoimet, palveluverkkojen uudelleentarkastelut sekä huoli henkilöstön riittävyydestä ja jaksamisesta. Hyvinvointialueilla on käynnissä merkittäviä yhteistoimintaneuvotteluja ja säästöohjelmia. Kustannuspaineita luovat osaltaan kalliit lääkehoidot ja lainsäädännölliset muutokset. Samanaikaisesti järjestelmän kantokykyä haastavat asiakasmaksujen korotuksiin liittyvät yhdenvertaisuuskysymykset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyratkaisujen hyödyntäminen etenee, mutta tutkimusdatan perusteella kehitys on edelleen epätasaista. Vaikka tekoäly tarjoaa uusia työkaluja muun muassa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja terveydenhuollon prosessien tehostamiseen, asiantuntijat varoittavat sen soveltuvuudesta kriittiseen päätöksentekoon, kuten hoidon tarpeen arviointiin. Digitalisaation ja tiedonhallinnan osalta esille nousee vakavia potilastietoturvaan liittyviä poikkeamia, jotka korostavat fyysisen ja digitaalisen tietoturvan merkitystä muutos- ja siirtymätilanteissa.

2. Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä

Talous, sopeuttamistoimet ja palveluverkko Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne edellyttää laajoja sopeuttamistoimia. Kymenlaakson hyvinvointialue valmistelee yhteistoimintaneuvotteluja, joiden taustalla on 40 miljoonan euron säästötarve ensi vuodelle. Tehyn pääluottamusedustajan mukaan henkilöstö on jo valmiiksi äärirajoilla. Myös Etelä-Karjalassa käydään läpi koko hyvinvointiasemaverkostoa, mikä voi johtaa palveluiden supistumiseen tietyissä kunnissa. Rakenneuudistusten ohella myös yksittäiset palvelupäätökset heijastuvat saatavuuteen; esimerkiksi päihdekatkon siirtyminen Lahdesta 60 kilometrin päähän Kouvolaan on johtanut siihen, että moni potilas on jättänyt hakeutumatta vieroitukseen. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen)

Onnistumiset ja rakenteelliset kokeilut Toiminnan tehostamisessa on saavutettu myös tuloksia. Etelä-Karjalan hyvinvointialue on onnistunut luopumaan ostopalvelulääkäreiden käytöstä keskussairaalan päivystyksessä, mikä tuo alueelle merkittäviä säästöjä. Lisäksi Etelä-Karjala on saanut yli miljoonan euron rahoituksen omalääkärimallin kehittämiseen. Toisaalla hyvinvoivien eläkeläisten todetaan hyötyvän jatkossakin valinnanvapauskokeiluista, ja joillain alueilla sote-alan kesärekrytointien hakijapula on hellittänyt yleisen työttömyyden kasvun myötä. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Etelä-Saimaa) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (ts.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

Kustannustekijät ja asiakasvaikutukset Kalliit lääkehoidot aiheuttavat alueille yllättäviä menoeriä. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella kallis syöpälääke on tuonut miljoonien lisälaskun, ja vastaavasti HUS-yhtymässä kalliiden lääkkeiden arvioidaan voivan aiheuttaa merkittävän taloudellisen iskun. Kelan tuoreet lääkepäätökset uhkaavat tiukentaa hyvinvointialueiden taloutta entisestään. Palvelujen käyttäjien näkökulmasta maksujen nousu herättää huolta: esimerkiksi vammaispalveluissa asiakas on joutunut maksamaan 20 euron maksun jokaisesta yöllisestä vessakäynnistään. Samaan aikaan ammattilaiset varoittavat uupumisesta; asiantuntijoiden mukaan sote ei voi uudistua kestovajeen vallitessa, jossa sama työ tehdään yhä nopeammin yhä väsyneemmällä henkilöstöllä. Asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvia epäilyjä on noussut muun muassa Kajaanissa, jossa kolmen kehitysvammaisen epäillään joutuneen kaltoinkohdelluiksi. Toisaalta viranomaisresursseja kuormittavat myös tahalliset ilkivaltaiset lastensuojeluilmoitukset. Lue uutinen (savonsanomat.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Hufvudstadsbladet – HBL) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (savonsanomat.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Suomenkuvalehti.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen)

3. Kansallinen ohjaus ja valvonta

Valtiontalouden kehykset ja säästötavoitteet luovat tiukat reunaehdot palvelujärjestelmän ohjaukselle. Valtiovarainministeriön strategiajohtaja on korostanut, että rakenteellisissa säästötoimissa on kyettävä kajoamaan myös niin sanottuihin "pyhiin lehmiin". Samaan aikaan laillisuusvalvonnasta on tullut painavia huomioita: apulaisoikeusasiamies on ottanut kantaa hallituksen ajamiin asiakasmaksujen korotuksiin todeten, että maksut ovat siirtämässä välttämättömiä sote-palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Lisäksi asiantuntijatasolla arvioidaan julkisen palvelujärjestelmän, kuten eläkejärjestelmän ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan, kestokykyä heikon talouskasvun skenaarioissa. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Talouselämä) (avautuu uuteen välilehteen)

4. Muu sote-palvelujärjestelmä

Yksityisen terveyden- ja sosiaalihuollon sektorilla tapahtuu rakenteellista keskittymistä, josta yhtenä esimerkkinä on suuren sote-alan yrityksen toteuttamat hoivayhtiöiden yrityskaupat Loviisassa. Hyvinvointiala HALI ry varoittaa, että hyvinvointialueiden toteuttama sote-uudistus ja kansalliset linjaukset voivat romuttaa kustannustehokkaat kokonaisulkoistukset, joilla arvioidaan saavutetun noin 36 miljoonan euron säästöt. Yksityisiin terveyspalveluihin liittyen on huomioitu myös sairauskuluvakuutuksiin liittyvä epätietoisuus; vakuutusten sisällöt ja korvattavuudet ymmärretään asiakaskunnassa usein väärin. Palvelujärjestelmän muilla sektoreilla valmistellaan uusia hankkeita, kuten uuden ikääntyneiden perhekodin avaamista Lietoon, kun taas kolmannen sektorin sosiaalipalvelujen rahoitusta varjostavat poliittiset ristiriidat järjestöavustuksista. Lue uutinen (Loviisan Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Kauppalehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (ts.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Ilta-Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen)

5. Tekoäly sote-alalla ja julkisessa hallinnossa

Hyödyntäminen ja lainsäädäntö Euroopan unionin uudet tekoälysäännöt (AI Act) astuvat voimaan, asettaen reunaehdot myös julkisen hallinnon ja sote-sektorin tekoälyjärjestelmille sekä chattiboteille, joilta edellytetään jatkossa selkeää ilmoitusta koneellisesta vuorovaikutuksesta. Tekoälyn implementointi terveydenhuollossa etenee, mutta tutkimusten mukaan käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa on maantieteellisesti ja sektorikohtaisesti erittäin epätasaista. Positiivisina sovelluskohteina on tunnistettu muun muassa uudet toimintamallit, joissa tekoälyn avulla pyritään ehkäisemään ennalta lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Myös kansainväliset esimerkit korostavat muutosta: esimerkiksi Ruotsissa sairaalan johto arvioi tekoälyn muuttavan merkittävästi terveydenhuollon operatiivista työtä. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (tivi.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

Työllisyysvaikutukset, rajoitteet ja riskit Tekoälyn ei arvioida automaattisesti ratkaisevan julkisen sektorin työvoimapulaa. Viron tekoälyneuvonantajan mukaan tekoälyn käyttöönotto voi johtaa jopa päinvastaiseen tilanteeseen asiantuntijatarpeen kasvaessa. Rajoitteita nähdään myös potilastyössä: asiantuntija-arvioiden perusteella hoidon tarpeen arvioinnissa ja potilaan kohtaamisessa tekoäly ei kykene korvaamaan lähihoitajien ammattitaitoa. Yhdysvalloissa on havaittu konkreettisia riskejä, kun pelkän generatiivisen tekoälyn varassa annetut terveysneuvot ovat johtaneet vakaviin virheisiin. Asiantuntijat peräänkuuluttavatkin tekoälylukutaidon nopeaa vahvistamista sekä sote-alan ammattilaisten että potilaiden keskuudessa, samalla kun kuluttajille tehty kyselytutkimus kartoittaa kansalaisten alttiutta käyttää tekoälyä oireidensa omatoimiseen selvittämiseen. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Koillissanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Iltalehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Kaleva) (avautuu uuteen välilehteen)

6. Digitalisaatio ja tiedonhallinta

Tiedonhallinnan ja potilastietoturvan noudattamisessa on tullut ilmi huomattava poikkeama Pohjanmaan hyvinvointialueella. Pietarsaaren Malmin sairaalasta (Malmska) peräisin olevia potilasasiakirjoja, jotka sisälsivät noin 150–166 henkilön arkaluonteisia potilastietoja, joutui lukitsemattomalle jätelavalle muuton yhteydessä. Paperiset asiakirjat lojuivat julkisella paikalla kahden viikon ajan, ja hyvinvointialueen johto on luonnehtinut tietosuojaloukkauksen syyksi inhimillistä virhettä muuttoprosessin ohjeistuksen noudattamisessa. Lisäksi kansallisessa digitaalisessa asioinnissa ilmenee tyytymättömyyttä: lainsäätäjien tasolla on esitetty kritiikkiä kansalaisille suunnatun digipostin käytettävyydestä ja toteutuksesta. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Ilkka-Pohjalainen) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Österbottens Tidning) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

---