Mediakooste 17.8.-23.8.2026

1. Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista tilannekuvaa määrittää voimakkaasti hyvinvointialueiden taloudellinen alijäämä ja tästä johtuva tarve palveluverkkojen laajaan sopeuttamiseen. Valtaosa alueista joutuu hakemaan valtiolta lisäaikaa alijäämiensä kattamiseksi, ja sopeutustoimet ovat johtaneet mittaviin yhteistoimintaneuvotteluihin muun muassa Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa. Palveluverkkojen keskittäminen koskettaa erityisesti perusterveydenhuoltoa, neuvolatoimintaa sekä psykiatrista avohoitoa eri puolilla maata.

Kansallisen tason ohjauksessa korostuu poliittinen debatti sote-kustannusten leikkaustarpeista sekä yksityisten palveluntuottajien roolista jonojen purkamisessa. Valvontaviranomaisten toiminnassa ovat painottuneet vakavat puutteet kehitysvammaisten asumispalveluissa sekä yksityisissä lastensuojeluyksiköissä, joissa on havaittu lainvastaisia rajoitustoimenpiteitä. Sote-palvelujärjestelmän tiedonhallinnassa ja digitalisaatiossa on käynnissä merkittäviä yhtenäistämishankkeita, mutta samanaikaisesti esiin on noussut vakavia ongelmia laskutuksessa ja järjestelmien käytettävyydessä. Tekoälyn hyödyntäminen julkisessa hallinnossa ja terveydenhuollossa etenee diagnostisista sovelluksista viranomaisvalvontaan, johon Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on parhaillaan luomassa käytäntöjä.

2. Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on valtakunnallisesti kriittinen, ja valtaosa alueista joutuu hakemaan valtiovarainministeriöltä lisäaikaa lakisääteisen alijäämän kattamisvelvollisuuden täyttämiseen. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialue aikoo hakea lisäaikaa peräti 123 miljoonan euron alijäämänsä kattamiseen. Myös Etelä-Karjalan hyvinvointialue kamppailee mittavan velkataakan ja ostolääkärikustannusten kanssa. Talouspaineet ovat johtaneet laajoihin yhteistoimintaneuvotteluihin: Kymenlaakson hyvinvointialueella käynnistyvät alueen historian ensimmäiset suuret, lomautuksiin ja irtisanomisiin mahdollisesti johtavat yt-neuvottelut. Myös Pohjois-Savossa johtajia koskevat yt-neuvottelut on käyty, joskin ne päättyivät erimielisinä, mikä herätti voimakasta kritiikkiä työntekijäjärjestöissä johtajien palkkakehityksen osalta. Keski-Suomessa aluehallitus hylkäsi johtajien palkkoja koskevat oikaisuvaatimukset. Lue uutinen (Savon Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Etelä-Saimaa) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Suomenkuvalehti.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen)

Palveluverkkojen sopeuttaminen etenee vauhdilla eri alueilla. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) valmistellaan neuvoloiden, hammashoitoloiden ja sote-pisteiden lakkauttamisia sekä palveluiden keskittämistä isoihin yksiköihin. Pirkanmaalla (Pirha) puolestaan suunnitellaan psykiatrian avohoidon keskittämistä Tampereelle yhdenvertaisuuden perusteella, mikä tulee pidentämään potilaiden matkoja, ja myös kehitysvammapalveluita ollaan siirtämässä tiiviimmin osaksi sote-asemien peruspalveluita. Toisaalta Pirkanmaalla omalääkärimallia laajennetaan hyödyntäen yrittäjälääkäreitä ja ulkoistettuja sote-asemia. Myös Länsi-Uudellamaalla Espoossa omalääkärimallia on laajennettu Leppävaaran alueelle. Lue uutinen (ts.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Aamulehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Tyrvään Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen)

Infrastruktuurihankkeiden osalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on joutunut keskeyttämään OYSin yli 30 miljoonan euron elementtisairaalan hankinnan markkinaoikeusprosessin seurauksena. Kuopioon suunnitellaan uutta sote-keskusta vuosikymmenen loppuun mennessä, ja aluehallitus on rajannut hankkeen sijaintivaihtoehdot kahteen. Tampereen Kauppiin on puolestaan nousemassa uusi noin 60 miljoonan euron sote-asema. Hyvinvointialueiden itsenäisyys on noussut julkiseen keskusteluun; aluejohtajat ovat muistuttaneet, että alueiden pakkoyhdistäminen toisi mukanaan jopa satojen miljoonien eurojen muutoskustannukset ilman välittömiä säästöjä. Lue uutinen (Kaleva) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Savon Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Tamperelainen) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Keskisuomalainen) (avautuu uuteen välilehteen)

3. Kansallinen ohjaus ja valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskehyksen kireys on synnyttänyt voimakasta poliittista ohjauskeskustelua. SDP:n sisällä on käyty julkista vääntöä sote-kustannusten leikkaamisesta, kun kansanedustaja Aki Lindén ehdotti sote-sektorilta miljardin euron säästöjä. Ehdotus sai vastustusta muun muassa Matias Mäkyseltä, joka varoitti toimien johtavan väistämättä yt-neuvotteluihin. Keskustelu johti SDP:n sote-vaikuttajien hätäkokouksen koollekutsumiseen. Valtiotason rahoitusmekanismit ovat myös aiheuttaneet juridisia kiistoja; Kemin kaupunki on haastanut valtion oikeuteen valtionosuusleikkauksista, pitäen tilannetta perustuslain vastaisena. Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lapin Kansa) (avautuu uuteen välilehteen)

Valvontaviranomaisten huomio on kiinnittynyt erityisen vakaviin puutteisiin kehitysvammaisten ja lastensuojelun asiakkaiden kohtelussa. Viranomaiset edellyttävät Kainuun hyvinvointialueelta välittömiä toimenpiteitä kehitysvammaisten epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi asumisyksikössä. Tutkinnassa on paljastunut tapauksia, joissa asukkaisiin on käytetty turvasumutinta, ja heitä on asiantuntijoiden mukaan rajoitettu lainvastaisesti eristämällä. Rinnekodeissa Espoossa tapahtunut kehitysvammaisen henkilön kuolema etälamauttimen iskun seurauksena on johtanut poliisi- ja syyttäjätutkintaan tapahtumaketjun selvittämiseksi. Sairaanhoitajaliitto SuPer on lisäksi ottanut kantaa lainsäädäntöön vaatien, että teknologia ei saa korvata hoitajamitoitusta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lainsäädännöllisellä puolella RKP on myös tehnyt esityksen keinoista estää englannin kielen käyttö hoitotyössä potilasturvallisuuden takaamiseksi. Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (HS.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Iltalehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Kauppalehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Iltalehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen)

4. Muu sote-palvelujärjestelmä

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus on murroksessa. Avustuskriteerien muutokset ja tulkinnat uhkaavat järjestöjen toimintaedellytyksiä; muun muassa A-klinikkasäätiö ja Mieli ry ovat joutuneet aloittamaan muutosneuvottelut. Sote-järjestöt varoittavat, että niiden toiminnan supistuessa ennaltaehkäisevä työ ja palvelutarve kaatuvat enenevissä määrin hyvinvointialueiden vastuulle. STEA-rahoituksen ehtojen tiukentuminen on nostanut esiin pelkoja jopa yksittäisten yhdistysten konkursseista. Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Yle) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (mtvuutiset.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (ts.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

Yksityinen sote-sektori on ottanut merkittävää roolia julkisen sektorin jonojen purkamisessa, esimerkiksi Tampereella, jossa yksityisten palveluntuottajien avulla on saatu purettua mittavia hammaslääkärijonoja. Samaan aikaan yksityinen lastensuojelutoiminta on joutunut tarkkaan syyniin valvontaviranomaisten toimesta ilmenneiden vakavien toiminnallisten puutteiden seurauksena. Valtion koulukotien toiminnassa puolestaan on paljastunut julkisten varojen epäiltyä väärinkäyttöä, muun muassa hankintoja ilman kilpailutusta, mistä on nostettu syytteitä. Lue uutinen (Aamulehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Aamulehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (mtvuutiset.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon ja YTHS:n rajapinnassa on tunnistettu haasteita tiedonkulussa, sillä opiskelijat hakevat terveyspalveluita hajautetusti monelta eri taholta. Työterveyshuollon kentällä Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon hyvinvointialue ovat tehneet päätöksiä karsia tarjoamiaan työterveyspalveluita. Valtakunnallisella tasolla työterveyshuollon ennaltaehkäisevään työhön ollaan valmistelemassa uusia laatukriteereitä yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi. Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Savon Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen)

5. Tekoäly sote-alalla ja julkisessa hallinnossa

Tekoälyn käyttö julkisessa hallinnossa on nopeassa kasvussa, mikä on herättänyt tarpeen sääntelylle ja valvonnalle. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on aloittamassa tekoälyn käytön viranomaisvalvontaa. Sääntelyn noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä jopa 15 miljoonan euron seuraamusmaksuja, mikä korostaa julkisten toimijoiden vastuuta järjestelmien auditoinnissa. Kuntasektorilla Helsingin kaupunki on nostettu esiin kansallisena onnistujana tekoälyn vastuullisessa ja systemaattisessa käyttöönotossa, kun taas valtionhallinnon tasolla tiekuntien järjestelmiä kaavaillaan kehitettävän tekoälyajan palvelualustoiksi. Lue uutinen (Etelä-Suomen Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (mtvuutiset.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (kuntalehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Kaleva) (avautuu uuteen välilehteen)

Kliinisessä terveydenhuollossa tutkitaan tekoälyn potentiaalia muun muassa varhaisdiagnostiikassa. Tekoälyn arvioidaan pystyvän tunnistamaan tiettyjä syöpämuotoja lääkärin tarkkuudella. Lisäksi potilaan ja lääkärin välisten keskusteluiden analysointiin perustuvat tekoälymallit saattavat tulevaisuudessa kyetä tunnistamaan potilaan muistin heikentymisen varhaisessa vaiheessa. Lääkärikunta suhtautuu tekoälyn mahdollisuuksiin kiinnostuksella mutta korostaa potilasturvallisuuden riskejä esimerkiksi tilanteissa, joissa potilaat syöttävät terveysdataansa tai oirekuviaan kaupallisiin tekoälysovelluksiin ilman lääketieteellistä kontekstia. Lue uutinen (Ilta-Sanomat) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Keskisuomalainen) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (ts.fi) (avautuu uuteen välilehteen)

6. Digitalisaatio ja tiedonhallinta

Hyvinvointialueet tekevät merkittäviä rakenteellisia muutoksia potilastietojärjestelmiin ja sähköiseen asiointiin järjestelmäviidakon yhtenäistämiseksi. Esimerkiksi Pirkanmaalla sähköinen asiointi kootaan yhtenäiseen OmaPirha-palveluun, johon siirtyvät jatkossa myös muun muassa Taysin digitaaliset ajanvaraustiedot. Palveluiden digitalisoituminen ulottuu myös ennaltaehkäisevään työhön, ja esimerkiksi äitiysneuvoloissa on otettu käyttöön uusia digitaalisia asiointipolkuja. Tietojärjestelmäpuolella HUSin käyttämä Apotti on käynnistänyt erillisen muutosmatka-ohjelmansa käytettävyyden parantamiseksi. Toisaalta Esko-potilastietojärjestelmän myynti on viivästynyt projektin osoittauduttua odotettua isotöisemmäksi. Lue uutinen (Tamperelainen) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Aamulehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Keskisuomalainen) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Lääkärilehti) (avautuu uuteen välilehteen)

Tiedonhallinnan ja hallinnollisten järjestelmien haasteet konkretisoituvat paikallisesti vakavina viiveinä. Esimerkiksi Pirkanmaalla paljastui tilanne, jossa yli 5 000 ikääntynyttä asiakasta ei ollut saanut kotihoidon laskujaan useisiin kuukausiin järjestelmäongelmien vuoksi. Lisäksi asiantuntijat varoittavat, että digitaalisten palveluiden nopea laajentaminen ja tekoälyratkaisujen käyttöönoton kiire uhkaavat jättää saavutettavuuden huomiotta; tilastojen mukaan jopa kolmasosalla suomalaisista on jo nyt vaikeuksia selviytyä julkisista digipalveluista. Tietosuoja-asiat ovat myös puhuttaneet kotihoitotyössä, jossa on jouduttu linjaamaan henkilökunnan ja asiakkaiden oikeudellisia rajoja asunnoissa tapahtuvan kuvaamisen kieltämisen osalta. Lue uutinen (Aamulehti) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (tivi.fi) (avautuu uuteen välilehteen) · Lue uutinen (Tehy-lehti) (avautuu uuteen välilehteen)

Korjaukset

Katsausta korjattiin 29.9.2026: yksi lähdelinkki korjattiin, ja yhdelle tiedolle lisättiin puuttunut lähdelinkki.

---